tiistai 12. marraskuuta 2013

Tulevaisuuden vaihtoehtoihin tutustumassa

Sanna Helsingin yliopiston keskustakampuksella
Torstaina 31.10 olin Helsingissä Koekampus! -päivässä, jonka tarkoituksena oli esitellä pääkaupunkiseudun yliopistoja ja niiden elämää niistä kiinnostuneille. Vierailulle avoimina olivat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Taideyliopisto.
 
Minä päätin mennä tutustumaan Helsingin yliopiston keskustakampukselle. Siellä tiedekunnista esittelyssä olivat humanistinen, käyttäytymistieteellinen, lääketieteellinen, oikeustieteellinen, teologinen ja valtiotieteellinen. Keskustakampus oli paras vaihtoehto minulle, sillä minulla ei ole vielä täysin varmaa tulevaisuudensuunnitelmaa, vaikka suunta onkin jo jotakuinkin tiedossa. Olen kiinnostunut psykologiasta, kielistä, teologiasta ja kasvatustieteistä ja tahtoisin työskennellä jollakin näistä aloista.
Päiväni alkoi humanistisen tiedekunnan tunnin mittaisella luennolla, jolla kerrottiin yleisesti yliopistoelämästä ja tiedekunnan tarjonnasta. Yllätyin, kuinka monia eri kieliä ja kulttuureja siellä voikaan opiskella! Mielestäni oli hyvä, että yleisön kysymyksillekin jätettiin tilaa. Luennolla tuli hyvin selville, että yliopistolla opiskeluaikaa on 7 vuotta ja että vaihtoon lähteminen on helppoa. Hyvä. 120-paikkaisessa salissa yksin istuessani kaveriporukoita ympärilläni tiedostin, että opiskeluelämä tulee tuomaan sosiaalisia haasteita mukanaan. Ystävyyssuhteiden luomisessa tietenkin kestää, mutta opiskelijoiden mukaan heidän parhaat ja kestävimmät ystävyyssuhteensa tulevat juuri yliopistoajoilta.
 
Seuraavaksi suuntasin metsätaloon, jossa esiteltiin eri kielten opiskelua. Siellä kymmentä kieltä puhuva mies toivotti meidät iloisesti tervetulleeksi ja saimme kierrellä ympäriinsä ja maistella monista eri kulttuureista tulevia herkkuja. Englanninopiskelijoiden pöytä oli koko ajan täynnä ja venäjänopiskelijat olivat hieman nihkeitä jutustelemaan, mutta saksan kielen opiskelijoiden luona vietin pitkän tovin juttelemassa, rakastamiani bretzeleitä syöden. Huomasin, kuinka opiskelumatka Berliiniin antoi heti paremmat valmiudet keskustela saksaksi. Oli mukavaa huomata, että pystyin latelemaan lähes joka pöydässä ainakin kohteliaisuusfraaseja ja sanomaan sanasen sieltä täältä kielten lukio-opintojeni pohjalta. Kuitenkin aina kun puhuu syntyperäisten kanssa, tulee alemmuuskompleksi ja samalla suuri halu oppia kieltä lisää. Harmillista oli, että kaipaamaani ruotsin opiskelijoiden pöytää ei ollut.
Vatsa täynnä herkkuja ympäri maailman ja pää täynnä informaatiota suuntasin porthanian tietoiskujen kautta Siltavuorenpenkereelle, missä esiteltiin kasvatustieteitä ja psykologiaa. Rakennus oli upea ja vanha, aivan meren vieressä ja sali, jossa istuimme, oli korkea entinen ruumiinavaushuone. Fonetiikan, psykologian, kognitiotieteiden ja logopedian opiskelijat kertoivat aloistaan ja opiskeluelämästä yleisesti. Luento oli hyvin opiskelijaläheinen, kiinnostava ja vähän puuduttava. Luennosta jäi käteen erityisesti se, että näiden alojen opiskelu on erittäin kiinnostavaa ja yliopistoelämä hauskaa. Oli helpottavaa kuulla, kuinka vähän yo-todistus loppujen lopuksi jatko-opiskelussa merkitsee.
Yliopistoelämästä mieleen jäi koko päivän osalta, että se on hyvin erilaista, kuin lukio-opiskelu. Yliopistoelämä on vapaampaa, mutta vastuu ja päätökset omasta opiskelusta on täysin itsellä, vaikka tukea kyllä saa. Yliopistolaisten mukaan lukiossa kerrotaan, mikä on oikein ja väärin ja oppikirjoissa sanottu on totuus. Yliopistossa kuitenkin saa ja täytyy kyseenalaistaa kaikkea, oppikirjojen tekijät ovat vain ihmisiä ja omat mielipiteet täytyy tuoda perusteltuina esille. Mielestäni tämä kuulostaa erittäin lupaavalta!
 
Koko päivästä minulle jäi hyvin positiivinen kuva. Vierailu eri kampuksilla, opiskelijoiden kertomusten kuuntelu ja yleinen, sivistynyt, asianosaava ja itsevarma tunnelma tekivät suuren positiivisen vaikutuksen. Päivä sytytti minussa valtavan halun päästä yliopisto-opiskelijaksi! Tietyn alan valinnassa päivä kuitenkin sekoitti, sillä kaikki alat kuulostivat erittäin houkuttelevilta. Ylipisto, täältä tullaan!
 
Sanna Malkamäki 11d



Iiris Aalto-yliopiston Töölön kampuksella

Aamulla aurinkoisena torstaipäivänä suuntasin kulkuni rautatieasemalle ja hyppäsin junaan suunnistaakseni Koe Kampus! -tapahtumaan tutustumaan Aalto-yliopiston Töölön kampukselle kauppakorkeakouluun. Tämä korkeakoulu sijaitsee Etu-Töölössä Helsingissä, melko lähellä keskustaa. Paikalle oli helppo kävellä päärautatieasemalta, eikä matkakaan kestänyt kauaa.














Heti aulassa tutustujat otettiin vastaan ja meille annettiin päivän ohjelma. Kauppakorkeakoulun juhlasalissa oli erilaisia luentoja, joista yhdessä kauppakorkeakoulun opiskelijat kertoivat, millaista Aalto-yliopiston kauppatieteellisellä on opiskella. Muitakin tilaisuuksia oli, kuten esimerkiksi hakuinfo ja tutustuminen Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksen International Business -ohjelmaan.


Aulassa kauppakorkeakouluopiskelijat esittelivät eri suuntautumisaloja (esim. yritysjuridiikka, markkinointi, laskentatoimi) sekä yleisesti opiskelua Aalto-yliopistossa. Mukaan sai ottaa sekä hyödyllisiä esitteitä että makeannälkään karkkeja.
Kampuskierroksella tutustujia kierrätettiin ympäri kampusta. Näimme muun muassa 24/7 auki olevan ATK-luokan, jossa monet oppilaat kuulemma viettävät jopa öitä tutkielmien ja ryhmätehtävien parissa. Kierroksen aikana "oppaallemme" (kauppakorkeakoulun 1. vuosikurssin opiskelija) sai esittää kysymyksiä ja hän vastasi niihin parhaansa mukaan.
Koko vierailu kampukselle oli mielestäni valaiseva ja hyödyllinen, sillä se tarjosi mahdollisuuden tutustua yliopisto-opiskeluun Helsingissä sillä kampuksella, mihin kukakin halusi tutustua. Sain hyödyllisiä tietoja sekä kauppakorkeassa opiskelusta että sinne hakemisesta, ja tämä vierailu vahvisti päätöksiäni, mihin aion hakea ensi keväänä.

Iiris Säkkinen 11e

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti